Arabia Kala-leikkuulauta

Kesällä kun kävin lomareissulla Helsingissä, kiertelin myös Hietalahden kirpputorilla ja mitäpä löytyikään: Arabian Kala-talouslevy/leikkuulauta, hinta 5 eur. Malli (F) on Kaarina Ahon 1950-luvulla suunnittelema ja näitä on tehty erivärisillä lasitteilla ja koristekuvioilla. Tämä minun Kala on musta-valkoinen ja näitä valmistettiin 1954-58. Aho työskenteli Kaj Franckin suunnitteluryhmässä Arabialla ja Kala esiintyi usein sen ajan mainoskuvissa Kilta-astioiden kanssa. 

Arabia muutti leikkuulaudan nimen myöhemmin talouslevyksi, kun emännät alkoivat valittaa että se tylsyttää veitset. Paremmin tämä kovafajanssinen kaunotar soveltuukin tarjoilualustaksi kuin keittiökäyttöön. Itse proppasin sille punaisen koukun ja nyt Kala piristää keittiön valkoista seinää silloin kun ei ole käytössä.

Arabia Kala talouslevy

Körttivirsiä

Radio on yleensä aina viritetty YLE1:lle ja soi usein taustalla. Tällä viikolla satuin kuulemaan juurevan körttivirren "Soi virteni kiitosta Herran" (SV 173) Mustarastaan esittämänä ja se jäi soimaan mieleen pitkäksi aikaa. Siinä on pieni ihminen suuren edessä aivan ihmeissään. Neljännessä säkeistössä kuljetaan vaarallisilla poluilla:

" En pelkää siis vaarojen matkaa,
hän silloinkin kantaa ja vie,
kun polku on synkeä, kaita on tie.
Voin kanssansa taivalta jatkaa.
Hän vastakin auttava lie. "

Mustarastas soittaa muutenkin aidolla otteella. (Kuva lainattu Mustarastaan nettisivuilta).


Mustarastas

Toinen vahva esitys löytyy tältä videolta. Kyseessä on Tellu & Suden aika, jotka veisaavat Siionin virren 218 "Te murheellliset". Löytyy myös Virsikirjasta numerolla 244.

Tellu & Suden aika

Sieniretkellä saaressa

Saari on pieni ja karu. Ehkä puoli kilometriä pitkä ja parisataa metriä leveä. Siellä kasvaa pääasiassa mäntyjä ja rannat ovat kiviset. Aika usein siellä tulee käytyä. Matkaa mantereelta tulee puolitoista kilometriä. Sinne pääsee soutuveneellä ja talvella jäätä pitkin jalan tai suksilla. Saaresta löytyy hyvin mustikoita, puolukoita ei niinkään. 

Nyt soutelin katsomaan vieläkö löytyisi sieniä. Menomatka sujui hyvin. Sitten pois tullessa olikin navakka vastatuuli - sai vedellä airoista ihan tosissaan. Kiersin saaren ja sieniä löytyi: hyviä nuoria voitatteja ja punikkitatteja. Kanttarelleja ei enää löytynyt, suppilovahverot olivat vielä pieniä alkuja. Istuin hetken laavulla, join kahvit termospullosta. Syksyinen aurinko lämmitti vielä mukavasti.

Pieni kärpässieni

Pussilakana kätevästi

Kierrätyskaupasta sattui löytymään uutta vastaavat verhot parilla eurolla. Kooltaan 150 x 250 cm ja vahvaa puuvillaa, värikin sopivan hillitty. Niistäpä olikin helppo ommella Singerillä pussilakana. Pituutta pois puoli metriä ja kolmelta sivulta suoralla ompeleella kappaleet yhteen, jalkopään aukon reunoihin lyhyet saumat ettei täkki valu ulos - ja valmista tuli. Ylimääräisestä kankaasta tein vielä kaksi tyynyliina.

Singer ja pussilakana

Kahvi ja kanelikorppu

Kahvi ja kanelikorppu on loistava yhdistelmä. Kun kastaa korppua kahviin, niin ei muuta kahvileipää tarvitse. Nämä Pirkka-kanelikorput ovat ihan hyviä... ja edullisiakin vielä. Sopivasti kanelia ja sokeria päällä. Kuvassa oleva muki on Finelin pieni punainen emalimuki. Jo elämää nähnyt ja kolhuja saanut, mutta ajaa asiansa vielä hyvin.

Kahvi ja kanelikorppu sekä punainen emalimuki