Omenapiirakka

Helppotekoinen piirakka syntyy syksyn omenoista. Tuoksuu hyvälle ja maistuu myös.

3 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 dl kevytkermaviiliä
75 g sulatettua rasvaa
2 kpl kananmunia
4 kpl pientä omenaa
kanelia ja sokeria

Sekoitetaan kuivat ainekset keskenään, lisätään rasva, kermaviili ja munat, sekoitetaan tasaiseksi taikinaksi. Levitetään taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja lisätään päälle viipaloidut omenat, kaneli ja sokeri. Pinnalle voi ripotella kaurahiutaleita koristeeksi. Paistetaan piirakkaa 200 C asteen uunissa 25-30 min.

Omenapiirakka

Naavaparta

Olikin sateinen viikonloppu pitkän poutajakson jälkeen. Vene sai nyt olla rannassa ja puolukat saaressa. Kävin lähimetsässä katsomassa, josko olisi suppilovahveroita, mutta ei löytynyt.

Naavaparta

Puolukoita riittää

Nyt oli hieno syyspäivä käydä vielä puolukassa, joita kyllä riittää. Soutelin saareen ja poimin pari litraa. Ovat nyt oikein kypsiä ja mustanpuhuvia. Puolukka vaan paranee, kun pakkanen sitä vähän puraisee. Marjat muuttuu pehmeämmäksi ja maku makeammaksi. Näistä keittelin kotona hilloa.

Puolukoita riittää

Škoda Fabia Combi

Uusi kulkupeli otettu käyttöön tänään: Škoda Fabia Combi 1.2 TSI 90 Icehearts, Candy White. On se hieno ja hyvä ajaa. Keskisuomalainen-lehti selvitti merkin historiaa (6.8.2013). Lainataan yhteenvetoa tähän:

Škoda-autojen syntyjuuret ovat polkupyörissä ja vuodessa 1895. Tuolloin Václav Klement ja Václav Laurin perustivat polkupyörien korjaus- ja valmistuspajan silloisen Itävalta-Unkarin alueella. Slavia-nimistä polkupyörää myytiin hyvin, ja kolme vuotta myöhemmin alkoi moottoripyörien tuotanto. 

Vuonna 1905 valmistui ensimmäinen auto nimeltään Voiturette. Pian yritys alkoi valmistaa lisäksi ralli- ja kuorma-autoja. Vuonna 1925 Klement ja Laurin laajensivat tehdasta ja ostivat insinööri Emil Škodan perustaman tehtaan. Siitä tuli autoille uusi nimi. 

Myös nykymallin mukainen logo on peräisin noilta ajoilta. Škodan merkki kuvaa intiaanipäähinettä nuolineen ja sulkineen. Merkki on Emil Škodan kunnianosoitus hänen intiaanipalvelijaansa kohtaan. Herra Škoda toi intiaanimiehen kotiinsa palvelijakseen Amerikan-liikematkaltaan. 

1930-luvulla tehdas suolsi autoja jo 85 kappaleen päivävauhtia. Tsekkien kansanautoksi noussutta ensimmäistä mallia myytiin reilut 5 000 kappaletta. Saksan miehitettyä maan tehtaan otti haltuun Reichsverke Hermann Göring AG eli käytännössä Saksan valtio. Autojen valmistus vaihtui aseiden ja raskaan kuljetuskaluston tuotantoon. Sodan jälkeisessä kommunistisessa Tsekkoslovakiassa tehdas siirtyi valtion omistukseen. Suosittujen autojen valmistus sai kuitenkin jatkua. Seuraava suuri murros tapahtui vuonna 1990, kun Tsekkoslovakian valtio myi Škodan VAG-konsernille. 

Nykyisessä Škodan intiaanimerkissä uloin ympyrä symboloi tehtaan mukaan maailmanlaajuista tuotantoa ja sulat teknistä kehitystä. Nuoli kuvastaa laatua ja intiaanin silmä yhtiön tulevaisuuden visiota.

Škoda on päässyt itäauton maineestaan. Sekä tekninen että merkkimielikuvan kehitys on ollut huimaa 10 - 15 vuodessa, ja vanhat imagorasitteet ovat pois pyyhittyjä. Škoda mielletään tilavaksi perheautoksi, jossa hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Järkevien perusratkaisujen lisäksi hyvään imagoon ovat vaikuttaneet pienet käytännölliset yksityiskohdat, kuten vaikkapa etuistuimen alta löytyvä sateenvarjo tai bensakorkin vierestä vedettävä jääskraba.

Tsekki-suomi -sanakirja kertoo škodan tarkoittavan muun muassa harmia, vahinkoa, häpeää ja sääliä. Esimerkiksi fraasi "to je škoda", tarkoittaa "sepä harmi". Škoda-autojen valmistaja on tosin pysytellyt brändinsä sanatarkasta merkityksestä suhteellisen hiljaa.

Škoda Fabia Combi

Puolukoita runsaasti

Tänä syksynä on puolukoita enemmän kuin runsaasti. Soutamalla saareen, jossa hakkuuaukealla mättäät olivat punaisena. Poimin kolme litraa ja tein niistä hilloa.

Puolukoita runsaasti

Arabia / Nuutajärvi Spektro-juomalasit

Uusi kirppari antoi hyvän löydön: Nuutajärven lasitehtaan kirkkaasta puristelasista valmistamat Spektro-lasit, kooltaan 22 cl, korkeus 9,5 cm ja halkaisija 7,0 cm. Lasit suunnitteli Heikki Orvola ja ne olivat tuotannossa 1973-76. Tuohon aikaan Nuutajärven tuotantoa myytiin Arabian kautta ja lasien pohjassa on teksti "Arabia Made in Finland". Viisi hyväkuntoista lasia maksoi yhteensä 2,50 eur.

Arabia / Nuutajärvi Spektro-juomalasit

Arabia Pekka-lautaset

Kannatti taas käydä kierrätyskaupassa. Alennuskorissa odotti nämä vähän käytetyt Arabian Pekka-mallin syvät ruokalautaset (24 cm) ja hintana oli vaivaiset 0,05 euroa kappale. Lautaset ovat ilmeisesti kakkoslaatua, koska pohjasta ei mitään leimoja löytynyt, mutta kunnoltaan hienot ikäisekseen: lasite ehyt eikä mitään kolhuja tai halkeamia.

Arabia valmisti FQ-astiastoa useilla eri koristeilla ja niistä tunnetuin on Pekka vuosilta 1934-56. Koriste on lasitteen alla, polttamattomalle esineelle maalattu sininen kobolttiraita, joka on usein imeytynyt massan läpi esineen takapuolelle. FQ-astiasto oli suosittu myös viennissä, mikä lisäsi sen osien määrää. Monet niistä olivat Reinhard Richterin suunnittelemia.

Arabia Pekka-lautaset

Sadonkorjuu

Tänään oli hyvä sää korjata syksyn sato talteen. Sissiviljelmä tuotti tänä kesänä vaihtelevasti satoa.

Peruna menestyi parhaiten. Kuusitoista siemenperunaa kasvoi hyvin. Vettäkin satoi sen verran ettei tarvinnut kastella. Elokuun alussa lehtiin tuli rutto ja katkoin sillon heti varret pois, niin rutto ei päässyt leviämään mukuloihin. Perunoita nousi sankollinen.

Punajuuret eivät jaksaneet kasvaa. Lehtiä niissä kyllä oli ihan oikealla tavalla, mutta juuret kehittyivät hitaasti. Olisivatko olleet liian tiheässä, vaikka harvensin rivit taimivaiheessa. Parikymmentä pientä punajuurta otin talteen.

Härkäpavut eivät onnistuneet ollenkaan. Neljästätoista siemenpavusta nousi seitsemän taimea. Kirvat vaivasivat kukkimista ja palkoja tuli vain muutama. Niistä sain kokoon kymmenen papua kaikkiaan.

Ensi kesänä sitten taas yritetään uudella innolla.

Sadonkorjuu