lauantai 1. kesäkuuta 2019

Perinteinen uistinkela

Perinteisen uistinkelan rakenne on yksinkertainen ja varmatoiminen. Se on helppo valmistaa itsekin ohuesta rimasta ja listanpätkistä. Koon voi mitoittaa omaan käteen sopivaksi. Kehikkoon tulee listat ylös ja alas ja niiden väliin päihin pyöreät rimat. Liitokset tehdään tappiliitoksina vuolemalla rimojen päihin tapit, jotka tulevat listojen päissä oleviin reikiin. Liitokset voi vahvistaa liimalla. Yksi tappi jätetään pitemmäksi ja siitä kelaa pyöritetään. Akseliksi käy katiskankaidelanka, joka kulkee listojen keskelle porattujen reikien läpi ja upotetaan kädensijaan. Akselin pää taivutetaan sivulle ja se pitää kehikon kiinni kädensijassa. Kädensija voi olla pyöreää tai neliskulmaista rimaa, kumpi tuntuu omaan käteen sopivammalta. Siimaksi laitetaan paksu punottu uistinsiima ja uistimeksi Professor (hopea-kupari) takaperin punaiset pilkut eteenpäin. Uistinta soudettaessa vanhat ukot pitivät siimaa suupielessä. Silloin tuntee helposti uiko uistin oikein ja kalan nappaus ei jää huomaamatta.

Perinteinen uistinkela

2 kommenttia:

  1. Verraton kunnon vanhanajan apparaatti. Puu on kädessä lämmin materiaali ja ihan eri juttu kuin muovi tai metalli. Taidanpa rakentaa tuollasen itsekin. Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  2. Tämä on helppo rakentaa ja mallia voi soveltaa omaan kouraan sopivaksi. Ennenhän nämä tarvekalut tehtiin pitkälti itse, kun ei ollut rahaa eikä kauppoja lähellä.

    VastaaPoista